Muu perhe lähti hiihtämään. Olen monoton, kun tytär lainasi minun monoja. Hänen omansa ovat jo käyneet pieneksi. Minä jäin siis kotosalle perunan keittoon. Kappas mitä taas löytyi - perunataidetta. Tällä kertaa sydämellistä!
Kotikatu kapenee. Ajoväylä kyllä aurataan auki, mutta lumi siirretään vain jalkakäytävälle ja tien reuniin. Kaksikaistainen tiemme on nyt muuttunut yksikais-taiseksi ja parkkipaikat on paksun sohjon peitossa. Naapurikunta, joka on aika mäkistä maastoltaan, ilmoitti taannoin, että tiesuolaa riittää kahden päivän tarpeeseen ja siksi vain erityisen vaikeat paikat suolataan. Aika avutonta valmistautumista talveen. Ei kai se suola edes niin kauhean kallista voi olla. Osa paikallisista tutuista on ihmetellyt näitä säästötoimia, kun tämä talvi ei kuiten-kaan ole ollut näillä seuduilla mitenkään poikkeuksellinen.
Sunnuntaipäivähän ihan on sopiva vanhojen lääkkeiden poislajitteluun. Meille olikin kertynyt niitä taas iso liuta. Saksassa lääkepakettiin ei apteekissa laiteta yksilöintiä, kenen potilaan lääkkeistä on kyse tai millaisen annos-tuksen lääkäri on määrännyt. Suomen käytäntöön tottuneelle täkäläinen tapa tuntuu aika ihmeelliseltä, varsinkin kun itsellä on mielikuva Saksasta hyvin säännösteltynä, varman päälle ottavana yhteiskuntana. Voihan sitä sitten kotona kirjoitella lääkepakettiin, kenen ja millä annostuksella, jos muistaa oikein.
Ai teillä on vielä lunta, meiltä on sulanut kaikki.
VastaaPoistaSuomessa olen noissa lääkeasioissa taas ihmetellyt, että ainakaan ennen ei potilas saanut aina sitä Beipackzetteliä (mitä se on suomeksi?), jossa on mielestäni arvokasta tietoa. Siinähän saattaa lukea, että jos teillä on sitä ja sitä vaivaa, lääkettä ei saa ottaakaan tai muita varoituksia. Vai olisko Suomessakin nyt eri käytäntö. En ole siellä aikoihin saanut reseptilääkettä. Mies sai kerran antibioottia lastenlääkäriltä, kun oli paha sinusitis ja mentiin lääkäritalolle ja paikalla oli aamulla vain lastenlääkäri, mutta hyvin osasi lääkitä isonkin miehen ja oli vielä opiskellut Saksassa, joten ei ollut kieliongelmiakaan.
Allu: Minulla sattui vielä olemaan viime kesänä noidannuoleen Suomessa saamiani lääkkeitä, ja sieltä se Beibackzettel suomeksi löytyi. Pakkausseloste-sanaa en osannut arvata, en ole tainnut koko sanaa koskaan kuullakaan. Ruotsiksi muuten jo tutumpi bipacksedel.
VastaaPoistaKyllä ainakin Stuttgartissa pakettiin tulee tarralappu, johon apteekissa kirjoitetaan käsin annostus, usein yksinkertaisesti 1 - 1 - 1, tai 1- 0 - 1, mikä tarkoittaa yksi tabletti aamulla, päivällä ja illalla, tai vain aamulla ja illalla. Sen sijaan nimeä pakettiin ei tule, mikä minustakin on aina outoa.
VastaaPoistaEikö sen pakkausselosteen sisältö ole määrätty jo EU: puolestakin melko lailla samaksi joka paikassa? Valistakaa, jos olen väärässä...