sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Ladasta rättäriin

Mersumiehet, ladapapat, rättärihipit, bemarijupit... Väitetään, että auton valinta kertoo ihmisestä aika paljon. Eilen kävin katsomassa saksalaisen dokumenttielo-kuvan "Bellada", jossa kerrottiin Ladan ja sen ajajien tarinaa nyky-Venäjällä. Hauska ja mielenkiintoinen filmi.

En ole itse varsinainen autoihminen. Ajokorttinikin on vasta kolme vuotta vanha. Ajan päivittäin autoa, mutta lähinnä olen ruokalähetti ja muksujen taksikuski. Elokuvan Ladasta tuli mieleen miehen opiskeluaikojen rättisitikka, joka ei ole kovin arvostettu auto, mutta jotenkin siihen kiintyi enemmän kuin seuraajaansa Opeliin. Nykyisin ajamme pösöllä, johon olen ihan tyytyväinen. Taidan pitää enemmän matalanprofiilin autoista. Auto kun on väline liikkua A:sta B:hen.

Toisinaan kuulee, mitä ihmeellisimpiä ennakkoluuloja eri automerkeistä. Luulen, että meille useimmille autonosto ei ole vain rationaalinen valinta, vaan siihen vaikuttavat mitä ihmeellisemmät mielikuvat. Mersumies ei ehkä voisi kuvitella ajavansa Ladalla tai Skodalla. Onko se auto sitten egon jatke ja elämäntavan ilmentymä? Toki voin ymmärtää, että paljon ammatikseen ajava on valmis maksamaan mukavuudesta ja varmuudesta, mutta päivittäiseen kaupunkiliikenteeseen soveltunevat myös ihan tavalliset perusautot.

Nyt me autoilijat saamme taas aamuisin rapsutella tuulilaseja jäästä vapaaksi. Lämpötolppiin ja lohko-lämmittimiin en täällä vielä ole törmännyt.




Yhden sortin kulkuväline tässäkin. Tytär innostui taas hiihtelemään puutarhassa.

2 kommenttia:

  1. Oho, onko teillä vieläkin/taaskin lunta ja noin paljon? Mä tunnen monta suomalaista, joille auto on statussymboli ja kultainen vasikka, ehkä siksi, että autot on Suomessa niin kalliita. Minulle auto on kanssa ihan vaan käyttöväline, kauppakassi.

    VastaaPoista
  2. Juu, meillä myös lunta, ja pakkasta hhhhrrrrr...
    Minulla on kortti, mutta en aja. En enää edes osaisi. Ja sitä saa sitten olla ihmisille selittelemässä. En ollut koskaan hyvä ajaja, ehkä sen takia, että näen oikeastaan vain toisella silmällä (toisessa erittäin huono näkö), ja kyllähän se haittaa. Ja toisaalta tulen toimeen busseilla ja metrolla. Lapsia en voi kuskata, mutta onneksi Opa auttaa, jos mies ei ehdi.

    VastaaPoista