maanantai 27. syyskuuta 2010

yläilmoissa olkapäällä





Ihmiset puunlatvassa (edellinen blogaus) ja kissat olkapäillä.

Tikru ja Luna ovat kotiutuneet meille hyvin. Mies väitti viikonloppuna, etteivät kissamme juurikaan maukuile. Minä olen hieman eri mieltä. Olen useampanakin aamuyönä herännyt kissojen maukuiluun. Kun perhe on kaksikielinen, tulee kissoistakin tietysti kaksikieliä (tai kolme, kun miukuilukin otetaan huomioon:) Ilman tarkempaan suunnitelmaa pyysin lapsia puhumaan kissoille suomea ja yllätyin positiivisesti. Muksut puhuvat kisuille suomea ja samalla he puhuvat muissakin tilanteissa enemmän suomea. Aikaisemminhan he lähes säännöllisesti vastasivat arjessa minun suomenkieliseen puheeseen saksaksi.

4 kommenttia:

  1. Meidän kolli naukuu vain vähän, mutta naapurissa asuva veljensä päästelee leikkiessäänkin naukaisuja. On ne vain niin ihania. Tikru ja Luna ovat selvästi kasvaneet, ensimmäisissä kuvissa ne olivat vähän pienempiä.

    VastaaPoista
  2. Ihania karvapalleroita! Hauska idea tuo, että pyysit lapsia puhumaan kissoille suomea. Itse olen alusta asti puhunut meidän koiralle italiaa. Sille oli hyvä höpistä, kun se ei ollut moksiskaan pienistä kielioppivirheistä. Ei tullut turhia suorituspaineita. Aikani sen kanssa harjoiteltuani uskalsin ihmisten juttusillekin kun puheentuottaminen muuttui sujuvammaksi ;)

    VastaaPoista
  3. Kato nyt tätäkin: Täytyykin tarkistaa sun blogista, löytyisikö kollista kuvaa.
    Elvira: Joskus minullakin välkkyy. Muksut ovat hyvin muistaneet suomen kielen puhumisen kissojen kanssa.

    VastaaPoista
  4. Söpöjä kissoja. Minäkin olen kissatunnelmissa, sillä luen juuri Kirjastokissa-nimistä kirjaa.

    VastaaPoista