En ole itse varsinainen autoihminen. Ajokorttinikin on vasta kolme vuotta vanha. Ajan päivittäin autoa, mutta lähinnä olen ruokalähetti ja muksujen taksikuski. Elokuvan Ladasta tuli mieleen miehen opiskeluaikojen rättisitikka, joka ei ole kovin arvostettu auto, mutta jotenkin siihen kiintyi enemmän kuin seuraajaansa Opeliin. Nykyisin ajamme pösöllä, johon olen ihan tyytyväinen. Taidan pitää enemmän matalanprofiilin autoista. Auto kun on väline liikkua A:sta B:hen.
Toisinaan kuulee, mitä ihmeellisimpiä ennakkoluuloja eri automerkeistä. Luulen, että meille useimmille autonosto ei ole vain rationaalinen valinta, vaan siihen vaikuttavat mitä ihmeellisemmät mielikuvat. Mersumies ei ehkä voisi kuvitella ajavansa Ladalla tai Skodalla. Onko se auto sitten egon jatke ja elämäntavan ilmentymä? Toki voin ymmärtää, että paljon ammatikseen ajava on valmis maksamaan mukavuudesta ja varmuudesta, mutta päivittäiseen kaupunkiliikenteeseen soveltunevat myös ihan tavalliset perusautot.
Nyt me autoilijat saamme taas aamuisin rapsutella tuulilaseja jäästä vapaaksi. Lämpötolppiin ja lohko-lämmittimiin en täällä vielä ole törmännyt.
Yhden sortin kulkuväline tässäkin. Tytär innostui taas hiihtelemään puutarhassa.
