Vihdoinkin perjantai. Retki Buga-järvelle muksujen kanssa, jotka jo kotona kinastelevat...
Sisarrakkautta ja kähnäystä... Aika usein kai vanhemmat toivovat useamman lapsen, jotta lapsista olisi toisilleen seuraa ja tukea. Teoriassahan näin on ja usein käytännössäkin, mutta meillä on jokin toinen vaihe menossa.
Veden äärellä hiekka ja vesi ovat kuitenkin niin kiehtovia, että yhteinen saarenrakennuprojekti käynnistyy.
Kukas tuo oli?
Vanha, arvokas Krokotiiliherra on tuttu jo vuosien takaa.
Maisema kuin romantiikan ajan tauluissa.
Mutta kyllä äitikin voi olla rasittavia. Se pysähtelee koko ajan ja kuvailee kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Virkistävää marraskuista viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti