perjantai 20. marraskuuta 2009

rapeaa vai pullamössyä

Olen useasti ajanut autolla yhden halpa-hallin näköisen liikkeen ohi, kun vien kaksosian urheilemaan. Eilen tein pienen kävelylenkin kaksosten urheilessa ja piipahdin hetken mielijohteesta "halpa-halliin", joka sijaitsee 1970-luvulla rakennetussa betonilähiössä. Ostettavaa olikin tarjolla elintarvikkeista remonttitarvikkeisiin, mutta mielenkiintoisempaa olivat tuotteiden alkuperäismaat - vallaton sekoitus turkkilaisia, venäläisiä, saksalaisia ja arabiankielisiä elintarvikkeita. Kummasti sitä ihminen kansallisuuteen katsomatta kaipaa "kotimaansa" makuja. Venäläinen sielu voi teetä juodessa nauttia näistä Anela-kekseistä.



Pari viikkoa sitten suomen kielen oppitunnilla päädyim-me jotenkin juttelemaan suomalaisesta leipästä. Aasin-siltana aiheeseen taisi olla partitiivin monikko sanasta sämpylä. Sekä Suomessa että Saksassa olen kuullut määritelmän "maailman monipuolisin leipävalikoima". Saksalaiset ovat erityisesti rakastuneita rapeakuorisiin sämpylöihinsä ja kokojyväleipiinsä. Olenpa parin Saksasta Suomeen palanneen ulkosuomalaisenkin kuullut kaipai-levan rapeita aamusämpylöitä. Itse en pidä kovakuorisis-ta sämpylöistä ollenkaan. Nehän repivät kitalaen haa-voille! Joku voisi todeta, että taidan kuulua pullamössy-ikäpolveen, vaikka olen kyllä hieman vanhempaa vuosikertaa. Kurssilaiseni mottasivatkin suomalaiset sämpylät ja leivän liian mössönä ja mauttomana tai makeana, vaikka yritin mainostaa ohrarieskaa, hapanta ruisleipää ja kaurasämpylöitä. Leipä taitaa olla sellainen peruselintarvike, että lapsena opittuja makuja ei helpolla unohda.

4 kommenttia:

  1. Sinähän kirjoitat hienosti suomea, olet siis saksalainen? Kaunis ruskakuva!

    VastaaPoista
  2. Taidän kirjoittaa suomea lähinnä epäselvästi...Olen siellä suomen kielen kurssilla opettajana. Olen ihan pesunkestävä suomalainen, joka on saksalaisen miehen vuoksi tänne Kasseliin seitsemän vuotta sitten muuttanut.

    VastaaPoista
  3. Toi leipäjuttu on ihan totta. Suomalaiset tutut väittää suomalaisen olevan maailman parasta, saksalaiset taas saksalaisen. Molemmissa on hyviä, mutta pitkään Saksassa asuneena en tykkää leivästä, joka on jo myydessä muovipussissa eikä rapeakuorinen.

    VastaaPoista
  4. Meillä Suomessa on - ainakin ollut - monipuolinen leipävalikoima, perinteisesti kovat ruisleivät, erilaiset rieskat ja limput. Limput ja esim. saaristolaisleipä ovatkin makeita, mutta nyt valinnanvaraa on ja melkein ympäri maata saa samoja leipiä. Ihanaa, että täällä Varsinais-Suomessa voi ostaa pohjoisen rieskoja! Mutta osa leivästä on sellaista muovipussihöttöä, joka ei maistu millekään. Keski-Euroopassa asumisesta ja vierailuilta muistelen kaiholla sitä, miten läheisestä leipomosta saattoi hakea leivät ja sämpylät aamiaiselle.

    Kiva blogi, löysin tänne Allun tai Asetelma -blogin kautta.

    VastaaPoista